Seuran historiaa

Teksti koottu kunniajäsenen,  Marita Markkulan ent. Lähteinen, tekemän historiikin pohjalta.

Suojeluskunta oli muutamaa vuotta ennen 1940 rakentanut uuden monipuolisen ampumaradan Korvensyrjänkallion maastoon, lähelle Mäntän keskustaa.

Mäntän ampumaradalle kutsuttiin ampumaurheilun kannattajat kokoukseen 21.9.1940 kello 16.00. Tätä hetkeä voidaan pitää MSA:n syntyhetkenä. Paikalle oli kokoontunut 25 asiasta kiinnostunutta henkilöä. Kokouksen avasi aluepäällikkö Eero Kivelä, joka valittiin myös ampumaseuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.

Ampumaseura sai nimen Mäntän Seudun Ampujat r.y. MSA. Sen alue käsitti Mäntän, Vilppulan, Kuoreveden, Juupajoen, Keuruun, Multian, Oriveden ja Ruoveden pitäjät. Vaikka sisäasiainministeriö ei heti vahvistanut seuran perustamisasiakirjaa, päätettiin kilpailutoiminta aloittaa seuran puitteissa saman tien. Tähän antoi siunauksensa myöskin Suomen Ampujainiitto.

Virallinen lupa yhdistyksen perustamiseen saatiin valtioneuvostolta 8.1.1941. Samalla Mäntän Seudun Ampujat liitettiin Suomen Ampujainliiton jäsenseuraksi. Hämeen Ampujapiirin jäseneksi seura liittyi saman vuoden huhtikuussa.

Seuran hallitukseen valittiin puheenjohtaja Eero Kivelän lisäksi kreivi B. Vitzthum, apteekkari Yrjö Luoma, asemakirjuri Arvo Odenwall, konttoripäällikkö Uuno Arvidsson, konstaapeli Erkki Koskinen, työnjohtaja Paavo Väisänen ja maanviljelijä Heikki Laaksi.

Seuran tehtävänä oli luoda kilpailuorganisaatio Suomen Ampujainliiton puitteissa ja ylläpitää hyvää ampumataitoa jäsentensä keskuudessa.

Vuoden 1940 loppuun mennessä oli ampumaseuraan liittynyt jo 53 jäsentä. Jäsenmaksua ensimmäisenä vuonna perittiin 10 markkaa.

Harjoittelu jakaantui ratatilanteesta johtuen eri paikkakunnille. Toiminta oli innostunutta. Ampumalajit, joita seurassa silloin harrastettiin olivat sotilas- olympia- ja vapaapistooli, sotilaskivääri eri muodoissaan sekä yleis- ja pienoiskivääri.

SAL ylläpiti ns. luokka-ammuntoja. Niiden perusteella karsittiin mm. osallistujat SM-kilpailuihin. Luokkia oli peräti kuusi ja vaatimukset kovat. SM-kilpailuihin kelpasivat 1. luokan ampujat yleiskiväärissä, mutta sotilaskiväärillä piti tähtäillä jo mestariluokkaan. Pistooliampujia ei kuitenkaan karsittu.

Ampumaseuran hallitus päätti maksaa seuran jäsenten matkat ja osanotot tärkeisiin kilpailuihin. Päätös oli hyvin edistyksellinen. Sitä varten suunniteltiin eri tapoja kerätä rahaa. Jäsenmaksujen lisäksi suunniteltiin järjestettäväksi arpajaisia sekä kesäjuhlat. Kelloseppä Piilakin ojensi auttavan kätensä ja lahjoitti seuralle ensimmäisen kiertopalkinnon, joka kastettiin "Karhumaljaksi".

Mäntän Seudun Ampujat ry oli perustettu ja käynnistynyt kiitettävästi. Monia tärkeitä linjauksia oli tehty kauas tulevaisuuteen.

Kilpailuja pidettiin heti alkuun lähes joka viikonloppu. 17.11.1940 Mäntän Seudun Ampujien joukkue osallistui ensimmäisen kerran alueensa ulkopuoliseen kilpailuun Jyväskylässä. Siellä pidettiin Keski-Suomen ampujien järjestämät Pienoiskivääriampujain Muistokiertopalkintokilpailut. MSA:n joukkue sijoittui seitsemänneksi tässä kovassa kilpailussa.

Kotiradalla käytiin monta mielenkiintoista kisaa, joista yhden ensimmäisistä tulokset näkyvät tässä alla. Tuloksista nähdään sellaisten henkilöiden kilpailleen nuorina MSA:n riveissä, joiden toiminnalla on ollut myöhemmin merkitystä MSA:n kehitykselle. Samalla voidaan todeta heidän olleen jo nuorina hyviä ampujia.

Pienoiskiväärikilpailu 20.10.1940

20 ls makuu alle 20-vuotiaat

  1. Lauri Mattila     Mänttä      179 pistettä
  2. Pauli Hietala     Mänttä      178
  3. Yrjö Pajunen     Kolho         164
  4. Matti Erkkilä     Kolho         157
  5. J Salmia             Mänttä      157
  6. M Sauri               Mänttä      117
  7. Yrjö Heulanen   Kolho           90

Pienoiskivääri 3 x 20 ls

  1. Paavo Väisänen     Mänttä        557 pistettä
  2. Toivo Lind                Mänttä        554
  3. Olavi Airaksinen     Keuruu       547
  4. Heikki Soininen      Keuruu       545
  5. Aatto Raunio           Keuruu       542
  6. Erkki Koskinen       Mänttä        541
  7. Silmu Hakala           Lyly             536
  8. Väinö Sahi                Lyly             536
  9. Viljo Järvi                  Keuruu      531
  10. Artturi Harkki           Kuorevesi 529

Jatkosodan tulo vaikutti paljon seuran toimintaan. Kokoustoiminta oli täysin lamassa kuusi vuotta, mikä ilmenee siitä, että vuoden 1941 tilit hyväksyttiin vasta vuoden 1948 ensimmäisessä kokouksessa.

Kilpailuja pyrittiin kuitenkin pitämään, mm. vuonna 1943 pidettiin Hämeen piirin ampumamestaruuskilpailut kotiradoilla.